Mä en halua häihini perinteistä sukkanauhan heittoa. Myöskin perinteisen morsiuskimpun heiton taidan unohtaa. Molemmat perinteet ovat sellaisinaan aikansa eläneitä ja symboloivat ajatusmaailmaa, jota en tunne omakseni.
Miksi en halua jatkaa kyseisiä perinteitä? Aloitetaan historiapläjäyksellä.
Ennen muinoin morsimen uskottiin olevan hääpäivänään erityisen onnekas. Uskottiin, että palanen morsiuspuvun kangasta toimisi onnenkaluna. Häävieraat yrittivät repiä ja nyhtää itselleen palasen morsiamen puvusta, koska halusivat itselleen osan morsiamen onnesta. Tapa morsiuskimpun heitosta syntyi osittain halusta jakaa morsiamen onnekkuutta muiden kanssa, mutta myös halusta säilyttää morsiuspuku ehjänä. Toisten lähteiden mukaan morsian alkoi heittää sukkanauhansa häävieraille samasta syystä. Sukkanauhalla sai vielä bonuksena lisääntymisonnea.
Sukkanauhan heiton synnylle löytyi muutamakin selitys. Eräs versio kertoo, että keskiajalla humalaiset vieraat eivät jaksaneet odottaa morsiamen heittävän sukkanauhaa, vaan yrittivät riisua sukkanauhan omatoimisesti saadakseen ekstra-onnet. Hääparit eivät tästä ymmärrettävästi pitäneet. Syntyi perinne siitä, että sulhanen riisuu sukkanauhan ja heittää sen vieraille. Eräs toinen versio sukkanauhan heittämisestä puolestaan perustuu vanhalle vaatimukselle morsiamen neitseellisyydestä. Vieraat kävivät todistamassa, että liitto on täytäntöön pantu ja ottivat sukkanauhan todisteeksi. Tässä yhteydessä sukkanauhan pois heittäminen symboloi sitä, ettei morsian häidensä jälkeen ollut enää neitsyt. Voi kaunis historia!
Modernimman näkemyksen mukaan morsiuskimpun ja sukkanauhan nappaajat menevät seuraavina naimisiin. Tällaisenaan heittoperinteet ovat ihan okei, mikäli kaikki vieraat ovat pelin hengessä mukana. Itse en koe miellyttäväksi jaotella vieraitamme sinkkuihin ja pareihin, etenkään niin, että sinkkujen täytyy kisailla keskenään parillisten tyyppien katsellessa vierestä. Olin itse todella pitkään sitä mieltä, etten halua mennä naimisiin kenenkään kanssa, joten en halua pakottaa ketään leikkimään kuka-pääsee-seuraavana -leikkiä. Ei se naimisiinmeno ole mikään itseisarvo. Tämän takia en halua heittää häissä kimppuani sinkkunaisille.
Sukkanauhan heittoon pätee sama sinkut versus parilliset -ongelma. Toinen siihen liittyvä ongelma on se, että sulhasen pitäisi käydä kaivelemassa se pirun sukkanauha mun helmojeni alta kaikkien katsellessa. Pelkkä ajatuskin tästä aiheuttaa epämiellyttävän fiiliksen. Reaktio sinänsä on aikas mielenkiintoinen, koska en yleensä ottaen ole mitenkään julkisiveä ihminen, ja valtaosa ihmisistä suhtautunee sukkanauhan riisumiseen vitsikkäänä ohjelmanumerona. Go figure.
Olen myös miettinyt, millä nämä perinteiset ohjelmanumerot voisi häissä korvata. Lupaan postailla niistä pian, vaikka viime aikoina on vähän blogihiljaisuutta ilmennytkin. Jepjep. Peace out.
Mun sulhanen ilmeisesti haluaa heittää sukkanauhan (ja siis myös sukeltaa sen mun mekon alta), mistä en ole itse kovin innoissani, mutta ehkä se parin viinilasillisen jälkeen sujuu ihan luontevasti.;D Aloin vaan nyt miettimään, että meidän alle 60 hengen häissä ei välttämättä ole montaa vierasta, jotka eivät ole naimisissa (kaikki kun ovat yli 30-vuotiaita). Voi olla vähän antikliimaksi, jos sitä sukkanauhaa on vastaanottamassa vain yksi mies-parka. Itse olin myös suunnitellut heittäväni kimpun, mutta ei mullakaan ole kuin muutama sinkkuystävä... Tosin eipä tuo perinne varsinaisesti jaottele ihmisiä sinkkuihin ja pareihin, vaan naimisissa oleviin ja niihin, jotka eivät ole vielä "päässeet" naimisiin. Itsekin olen ollut kärkkymässä sitä kimppua jo kauan ennen kuin mua kosittiin virallisesti.;)
VastaaPoistaNiin totta, kyllähän se varsinainen jaottelu menee naimisissa oleviin ja muihin.. Se sinkku-asia mulla lähinnä vaan oli mielessä tuota juttua kirjoittaessani. Ehkäpä sun pitää muokata perinnettä ja heittää kimppu kaikille ja keksiä sille uusi symboliikka...? :)
Poista